Nukahdin tänään bussiin. Oaah, heräsin kahden kilometrin päässä kodistani. Kyllä vitutti. Väsytti ja oli kylmä muutenkin, ja sitten joutuu taapertamaan kaksi kilsaa kotiin. Nyt palelee sormia ja varpaita, oikeastaan koko yläkroppaa. Huih, toivottavasti en tule kipeäksi. Viikonlopuksi, tai no perjantaiksi, on nimittäin suunnitelmia. Pääsen käymään sen äijän luona, josta eilen ( vai toissapäivänä :o ) jo puhuin. Jos vaan siis kyyti onnistuu. Parempi olisi onnistua, tapan sen joka nyt asettuu tielle..

Hitto kun tuolla ulkona on kylmä. Aamulla -25, nyt vissiin -20 pintaan. Koiraakin pitäisi taas kouluttaa, viikkoon en ole jaksanut. Ja tietysti juuri tämän viikon alkuun räpsähtää tulipalopakkaset, kun ajattelin ruveta kunnolla lenkkeilemään ja koirankin kouluttaa. Ja toistakin piskiä pitäisi kasvattaa. Nyt ei kyllä natsaa. Hmph! Mjaa-a, pitänee odotella ensi viikkoa, jos silloin olisi vähän vähemmän pakkasta. Tosin sitten alkaa olla jo kiire tämän koiran koulutuksen kanssa.

Otin nimittäin kisan erään ystävän kanssa. Kumpi opettaa koiralleen kuukaudessa enemmän asioita ja temppuja. Kaksi viikkoa kulunut, ja vasta viikon ajan olen koiraa kouluttanut. Tosin ystäväni ei kaiketi ole koiraansa kahteen viikkoon nähnytkään, mutta se osaa jo alunperin enemmän mitä minun. Plaah. Kaipa sitä pitäisi tuonne koiratarhaan pikkuhiljaa vääntäytyä. En kyllä tiedä jaksanko. Ehkä en.

Mötley Crüe - If I Die Tomorrow. Upea biisi <3 Eilen etsin sen sanat netistä ja huomasin lauleskelleeni suurimman osan koko kappaleesta päin mäntyä. Niiiiiiiiin ärsyttävää. Olen jo oppinut nämä kuulemani sanat, ja nyt on vaikea oppia oikeita sanoja. Ehkäpä tämä tästä.. Tuo nyt vaan on niin ärsyttävää yleensäkin. Ensin lauleskelen kuultuja sanoja onnellisena, kun vihdoinkin ymmärrän englantia heti kuulemalla, enkä vasta lukemalla. Sitten ajattelen etsiä ne sanat varmuuden vuoksi netistä ja huomaan laulaneeni aivan väärin. Argh.

Maha on kipeä. Kohta kai ne menkatkin alkaa.. Mikä siinä muuten on kun naiset ujostelee puhua menkoista? Itse ainakin voin kailottaa vaikka keskellä kaupunkia kuukautiskierrostani. No, en ehkä ihan keskellä kaupunkia, mutta vaikka tässä blogissa. Ei minua kukaan tunne, sama se on selitellä jokaikinen vaiva ja murhe :D Hmm, ne menkat voi kyllä ihan totta kohta puoliin alkaa. Saa taas koko ajan päiväsaikaankin juoksennella tuntien välissä vessassa kun pelottaa että ne alkaa ja sitten tulee läpi. Vihaan tätä asiaa naisten elämässä.

Ja nyt puutuu jalka. Taidan tästä siirtyä sängyn puolelle tekemään kouluhommia. Jos niitäkin taas tässä pitkän tauon jälkeen jaksaisi vääntää. Hauskat illanjatkot kaikille :)